Sisustusta ja sulkia - 27.4.2019


Huhtikuun lopussa pääsimme viimein valitsemaan sisäpintoja myytävälle puolelle - oman puolen nikkaroimme sitä mukaa kun aika, rahat ja rahkeet riittävät. Olimme sommitelleet K-rautakäyntiä kalenteriin jo kuukauden päivät, mutta aina se oli kariutunut johonkin - ajanpuuteeseen, hometalon tiilikaton purkuun tai asbestikriisiin - enkä ollut valmis unelmoimaan uudesta ennen kuin painajainen olisi päreinä. Nyt oli.

Olimme kesän 2018 asuntomessuilla mittailleet vieroksuen mustia keittiöitä, tummanpuhuvia kylpyhuoneita ja saunoja kuin hautoja. Musta oli uusi valkoinen, mutta meidän silmäämme niin tunkkainen, ettemme voineet harkita sitä edes myyntipuolelle. Kiinteistövälittäjä oli onneksi vinkannut meille, että valkoinen on varma valinta ja perusmateriaalit pop: ostajat etsivät yksinkertaista peruspintaa, jota voi oman maun mukaan höystää mieleiseksi.


Omat mieltymykseni ovat vuosien varrella eläneet ja jalostuneet. Isännän vahva suosikki on sisustuksessa aina ollut (maalarin)valkoinen, mutta minun väripalettini on luisunut vihreän ja ruskean maanläheisistä sävyistä kirkkaampaan suuntaan. Ällistyksekseni entisen inhokkini sinisen eri sävyt kiehtovat minua nyt ja tyttären myötä olen oppinut sietämään jopa vaaleanpunaista. Koska kaukana eivät ole ne päivät, kun sininen ja keltainen ällöttivät minua, emme voineet niitä myyntipuolellekaan valita. Niinpä läksimme näine eväinemme, reippain mielin ja maalarinvalkeat ostohousut jalassa valitsemaan juuri niitä ainoita oikeita valkoisen sävyjä sen seitsemäntoista joukosta.

Valinnanvara oli onneksi rajattu Mammuttihirren asettamaan budjettikehykseen. Myyjä esitteli meille tietyn hintaluokan materiaalit, joista sitten yhdessä etsimme kaikkein soinnukkaimmat ja tyylikkäimmät. Lattiamateriaalin valinta taisi olla vaikeinta, sillä emme halunneet asuintiloihin liian tummaa tai puunoloista pintaa, ettei laminaatti veisi tehoa hirsiseiniltä, joiden puusyyt hohtaisivat kauniina valkoisen vahan (Osmo colorin Kuusen alla). Puuta ei saisi olla liikaa, ettei koti näyttäisi mökiltä. Myyjä löysi nopeasti vaalean tammilaminaatin (Locfloorin pesty, vanha tammi), jonka puusyyt olivat vähäeleiset ja harmajat.


Kun lattialaminaatti ja hirsivaha oli päätetty, löytyivät seiniin juuri oikeat Tikkurilan valkoiset: pääväriksi myyjän oma suosikki Höyhen ja olohuoneen/päämakuuhuoneen tehosteseinään Mulperi ja toisen makuuhuoneen tehosteeksi Bungalow.

 

Märkätilojen suuret, valkeat seinäkaakelit yhytimme niin ikään nopsaan, mutta lattialaattojen kanssa steppasimme eestaas kauemmin, ennen kuin oikeat löytyivät. Pohdimme kylpyhuoneen seinälle suolaksi mosaiikkia, mutta hylkäsimme sen, sillä päätyseinään asennetaan tehosteeksi luonnon kaunein valolaatta eli ikkuna.


Kurvasimme palkintokahville Ikeaan taskussa viuhka valkoista, sitä kaikkein harmonisinta, eleganteinta ja kauneinta. Myyntipuolesta tulee kaunis kuin linnunrinnasta, kun heleät seinät toistavat sulkien ja munankuoren sävyjä.



Kommentit

  1. Mammuttikoti on hakenut velkasaneeraukseen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tiedämme tämän. Kirjoitan vielä väliin maanrakennusluvun, ja sitten pääsen tähän. Nyt ei auta kuin toivoa parasta ja pelätä pahinta.

      Poista
  2. Valkoisen sävyjä on kyllä monia. Kun teimme keittiöremontin, mekin valitsimme valkosia sävyjä. Oli jotenkin hankala valita ne oikeat sävyt. https://www.mhracing.fi/asbesti-ja-haitta-ainekartoitus

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Enpä olisi aiemmin uskonutkaan, kuinka paljon valkoisessa on sävyjä ja kuinka vaikea niistä on valita, ettei taita liian lämpimään, kylmään, likaiseen tai steriiliin!

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Tahmelan kalteva torni

Puitteiden kirkastusjuhlat

Ikean Voxtorp-keittiö