Kodinpunontaa

Olemme nyt yksitoista kuukautta katselleet - tai pikemminkin vältelleet näkemästä - makuuhuoneemme yhtä seinää, jonka vaatekaapit täyttävät piripintaan & laitalukunaan.  Meillä ei ollut massia hankkia vaatekaappien ovia ennen muuttoa, ja toisaalta hyvä niin, sillä komeroiden sisikunta on pariinkin kertaan järjestäytynyt osin uudelleen: hyllyt ovat vaihtaneet paikkaa, muotoa ja jopa leveyttä.  Muuntelukelpoisuudesta huolimatta tällainen avoin vaatekaapisto ei ole ilo silmälle, vaan ahdistustekijä, joka pienentää tilaa ja sielua, tuntuu kaatavan huoneen päälle ja unet ovat sekasortoisia, olo päivisinkin täyteen pakattu ja sotkuinen.  Kun Ikea sitten tarjoili perheenjäsenille kymmenyksen alennusta joka satasesta ja lapsetkin söivät ravintolassa ilmaiseksi, päätimme pelata viimeiset nappimme ja pennosemme ja sijoitimme hilut Paxinoviin ja varahyllyihin.  Isäntä loi komeronovet kolmessa päivässä. Ensimmäisenä hän kokosi kaihtimet minun puolelleni kaapistoa.  Tois...

Unelmakeittiömme on viimein valmis - tai no, ainakin käyttö- ja esittelykuntoinen. Yksi ponnahdussalpa, ledivalot ja alasokkelit puuttuvat vielä, mutta niitä eivät laske muut kuin isäntä. Kirsikaksi keittiökakun päälle asetimme välitilalevyt, sillä emme halunneet perinteistä kaakelia. Isäntä olisi tyytynyt pelkkään hirteen, mutta minä halusin väriä ja vaihtelua tasapaksun puun tilalle. Selasin silmät hedelmäpeleinä hyrräten välitilatarroja, joissa vilisevät toinen toistaan herkullisemmat chilit ja sitruunat, puhalluskukat ja kastepisarat, mutta mikään ei tuntunut tasan siltä oikealta kyökkipiian sielunmaisemalta, jota tähyillä tiskatessa ja soppaa soitellessa.  Apu löytyi yllättävältä taholta: tapetista.  Ihastuin jo aika päiviä sitten Four Seasons -kuusenhavutapettiin, ja hetken herkuttelin ajatuksella, että sitä voisi käyttää makuuhuoneessa, kunnes heräsin. Havuja, *kele , eihän niillä voi nukkua, tai unet pistelevät! Keittiön välitilaan, kuusihirren viereen havutapetti sen ...

Maanrakennus jatkui 6.5. salaojaputkien ja -kaivojen asennuksella ja alustäytöllä, mutta jo kohta pohjatyöt tökkäsivät kuin tossu soraan. Olimme saaneet edelliskesänä kelpo tarjouksen maanrakennustöistä (kaivuu- ja salaojatöistä, alustäytöstä ja anturan ja sokkelin kosteuseristyksestä), sillä yhdyshenkilömme oli laskenut sen talviajan hintojen mukaan, kun miehille piti saada pikku puhdetta kesäkauden työmaita odotellessa. Urakan aloitus oli kuitenkin viivästynyt kevääseen, yhdyshenkilömmekin oli komennuksella pohjoisessa, ja isolla maanrakennusfirmalla alkoi olla jo kiire oikeisiin töihin, pois ryytimaatamme kuokkimasta. Ensikertalaisina emme olleet hoksanneet, ettei alkuperäinen tarjous ollut täydellinen, vaan siitä puuttuivat radon- ja hulevesiputkistot, käyttövesi-, jätevesi-, hulevesiliittymät sekä -kaivot, piha-alueen mursketäyttö ja kaikki routaeristeet. Maanrakennusfirma läväytti lisätöistä tarjouksen kuin iskun palleaan ja jäimme jälleen haukkomaan henkeämme ja mie...