Kodinpunontaa

Autotallin ovensuuta torppaava muurinpätkä on kismittänyt meitä kuukausia, ja olemme pallotelleet villisti erilaisia purkukeinoja - timanttisahaa, rälläkkää, iskuporakonetta, ehkä jopa etanapommia. Viimein isäntä kutsui naapurustossa häärineen kaivinkonekuskin hätiin, rälläköi merkkiviivan muuriin ja meni itse apumieheksi työmaalle. Syyskuun viimeisenä päivänä kaivinkone rumpsutteli tienposkeen ja hotkaisi pois murheenkryynin. Muurissa riittikin rouskuttamista, sillä aidan betonianturaan oli upotettu rautoja, kiviä ynnä muita sattumia niin tuhka tiheään, että ilman hometalotuhoamme paasi olisi seissyt sijoillaan maailman tappiin ja tuppeen. Hometalon harkkojalassakaan ei ollut yhtä järeää raudoitusta, vaan se oli lohjennut kaivinkoneen kauhaan kuin märkä savi ja säälin paikka. Kadun ennallistamisella ja autotallin lattiavalulla alkoi olla jo hoppu. Syksy kylmi ja karaistui, ripotteli öisin nurmelle kuuraa ja virkkasi riitettä rapakoihin, eikä asfaltointia tai betonitöitä v...

Lattiavalun aamuna heräsimme kukonrykäisyn aikaan. Työmaalla oli edellisaamuna eletty herkkiä hetkiä ja käyty kiivaasti läpi tunnekarttaa ja almanakkaa, kun talon sivuun oli kurvannut pumppuauto maakosteaa betonia pullollaan, eivätkä valuvalmistelut olleet vielä puolessakaan. Säikähdimme, että päivämäärävirheen takia betonia menee nyt rekallinen hukkaan ja haaskuuseen, mutta ei sentään: maakostea betoni sekoitetaan tietokoneohjatusti pumppuautossa vasta työmaalla, jolloin siihen saadaan juuri oikeassa suhteessa hiekkaa, sementtiä ja vettä. Hukkaan ei siis mennyt muuta kuin päivän verran työmiesten aikaa. Isäntä oli pyörinyt aamuyön valveilla pulma herneenä patjansa alla ja miettinyt mitä ihmettä maakostea betoni oikein on. Aamukahvia siemaillessaan hän selvitteli, että se on ekologista, nopeasti kuivuvaa ja helposti työstettävää "pikabetonia" asuintiloihin, kylpyhuoneisiin, kelluviin lattioihin ja lämmönjohtokykyä vaativiin kohteisiin. Nopeasti kirkastui, ettei se sov...

Meistä on vähän salavihkaa ja vahingossa tullut talonrakentajia, ja koko hankkeen (ja sitä edeltäneen) ajan olemme edenneet sydän kintaan peukalossa, käsijarru päällä ja takalasiin vilkuillen, että mikähän yllätys sieltä seuraavaksi rysähtää perään ja uhkaa suistaa meidät ojaan, ja miten siitäkin nyt selvitään...? Huolen määrä tuntuu olevan vakio, sen kohde vain muuttaa muotoaan. Perjantaina 14.6. saimme uutisia, joita olimme kuukauden odottaneet kuin kuuta nousevaa; Mammuttihirsi ilmoitti, että ensimmäinen hirsitoimituksemme olisi viikolla 27 ja rakentaminen alkaisi heti heinäkuun alussa! Samana päivänä saimme yksityiskohtaiset rakennepiirustukset, ja selatessani seikkaperäisiä ohjekuvia tulevasta kodistamme alkoi liikutus ja jännitys kehjetä sydämeni alla kuin hauras ja kostea perhosen toukka; joko, joko, joko me saisimme vähän hehkuttaa ja haaveilla, että tästä totta ja talo tulisi? Heti maanantaiaamuna kahdeksalta Mammuttihirren työmaajohtaja soitti ja tuikaisi tutus...