Kodinpunontaa

Raksakoti on taas täyttynyt pihaa myöten elämän - eikä niinkään työnteon - äänistä, ja milloin akkuporakone on surrannut, on se hyrrännyt kotia kodin sisään.  Keskimmäisen lapsemme hellän, hellittämättömän painostuksen päätteeksi meille kotiutui kuun alussa uusi, reipas perheenjäsen: (tyttöoletettu) kääpiöparta-agamalapsi Sipsi "Hupsi/Sirpa/sir Yrjänä" Partapapa.  Jotain pientä on sentään ollut tapahtuvinaan. Nokikolari tuli ja kirnusi piippumme ensi kertaa puhtaaksi, vaikka ei siä kyl mitään ollu .  Minä käväisin Asta-messuilla valaistumassa, ihailemassa suunnilleen ainoaa taidepajaa joka messuhalliin mahtui, ja vastailemassa hyviin kysymyksiin. - Onkos kattoasiat kunnossa?  - Kyllä kiitos, on uusi talo ja uusi hieno Ruukin peltikatto. - Entä kattoturvatuotteet? - Nekin on ihan uudet ja passelit, ja nyt kerätään rahaa aurinkopaneeleihin.  Isäntä on naperrellut kellariin kynnystä, käärinyt iv-putkia mustaan mattoon ja pystytellyt vähän pätkää teknisen tilan sein...

Hiiltävien helteiden laskeutuessa hikiliinaksi maan ja otsien ylle raksahalumme sulivat kuin kermavaahto muurinpohjaletun pinnalla. Suurin ponnistuksin isäntä sai eräänä iltana laminoitua portaiden alustilan eli Narnian.  Sen jälkeen olemme keskittyneet huolelliseen höllöttelyyn rannoilla ja pihamaalla, jossa kaikki vehreä puskee puolestamme täyttä päätä, päivää ja yötä.  Auringonkukat kasvavat vankkoina kuin puut... ja ensimmäiseen perennapenkkiini ovat puhjeneet varhaiset somistukset.  Kesäkurpitsa ja... tomaatti pukkaavat pötköä... ja varhaiskypsät vadelmat uhkaavat kuivua karoihinsa. Kaikki kasteltu - omenapuu, kesäkukka- ja kurpitsapenkit - ovat valtautuneet tuuheiksi puskiksi. Syysleimu liekehtii ja hortensiassakin on jo ujot nuput. Huomaan löytäneeni lempiparvekekukkani: Aku Ankastakin tutun petunian. Haksahtaessani sisään letunpaistopuuhista... astelen silmät valikoidusti sirrillään ja käännän katseeni tahdikkaasti pois kaikesta keskeneräisestä ja puuttuvasta, jot...

Härkäviikoilla alkoi tuima talvi ja pakkanen, ja meille tuli palo raivata kellariin tilaa kahdelle kaaralle - omalle ja naapurin - ennen tulipalopakkasia. Koko syksyn autot ovat kytvöttäneet tienposkessa, ja kuurankukat ovat puhjenneet sisälasiin, ovet huurtuneet umpeen ja katoille ovat kasaantuneet hanget korkeat, nietokset.  Huhkimme kellarissa kolme täyttä päivää yksin, kaksin ja naapurin kanssa. Yhtenä päivänä kyyditimme kamaa isännän firmaan ja pelasimme tetristä Tuikitärkeillä, Talletetuilla Tavaroilla - vauvanvaatteilla ja ensileluilla, vohveliraudoilla ja leivinlaudoilla, luistimilla ja liukureilla, johtovyyhdillä ynnä muilla mustilla laatikoilla, joihin on ikuistettu käännekohdat elämänpoluilta, mutta joiden sisältöä ei tiedä erkkikään eikä uskalla edes kurkistaa. Lastasimme lootia kalteviksi torniksi kuormalavoille, joita voi sitten hilailla pumppukärryillä kahakäteen ja kaadella ketterästi. Toisena ja kolmantena päivänä siirtelimme rakennuspuuta, jonka toissasyksynä pela...

Kuhisimme valtavan kamavuoren kuin muurahaiskeon päällä ja aloimme hitaasti asettua sekaiseksi taloksi.  Tuvan lattia oli ladattu pullolleen kamaa, ja alkuun eteisestä mutkitteli lootien lomi kapea polku jääkaapin kautta tiskipöydälle, portaisiin ja sohvatyynyille - sillä sohvaahan meillä ei enää ole. Laskimme muutossa ansaittuun lepoon hometuhonjälkeisen, puhkinuhjatun lahjoitussohvamme Taivaanyrjön - joka oli nimetty värinsä ja edesmenneiden kissojemme oksennuskuorrutusten mukaan - ja pelastimme pari lattiatyynyä töllön ääreen. Kuningasideana oli tapittaa niiltä Netflixiä uuden laiskanlinnan hakuun saakka.  Ajatus on mitämaks mainioin, mutta sisälsi pari muttaa: 1) netti ei toimi, 2) eikä meillä ole mitään mahkuja shoppailla sohvakalustoa! Isännällä on tuhoton tahti ja joulukiire leipätyössä, ja lisäksi hänen tuore firmansa tekee suurta yritysostoa. Kaiken tämän päälle täyteen ammuttu kellari on saatava kuntoon parin viikon aikana, sillä naapuriperhe muuttaa jouluksi kotiin ...