Kodinpunontaa

Isäntä rakastaa palapelejä, ja tällä viikolla hän on päässyt kokoilemaan peräti kahta sellaista: yhtä noin 250 palan kivipalapeliä saunaosaston lattiaan, ja toista vähän pienempää puista, kerrostenvälistä korkokuvaa eli portaikkoa. Koska kivi on luonnontuote, on se kesytettynäkin villi, ja laataksi leikattuna pakenee suoria kulmia ja tasalaatua. Isäntä istui toista päivää saunaosaston lattialla ja sommitteli palapeliä paikoilleen: käänteli kiviä ja tälläsi kulmia ja laattojen paksuuksia toisiinsa.  Luonnontuotteen hallittu eloisuus mahdollistaa sen, että kaadot lattiakaivon ympärillä voidaan tehdä samalla ladonnalla eli isoja ja pieniä laattoja rytmittäen, eikä ainoastaan tasapaksulla 10x10 mosaiikilla.  Lisäksi minä haluan kultahippulaattani näyttävästi näkyville, jotta voin aika ajoin käydä paistattelemassa niiden loisteessa. Niinpä isäntä merkkaili ja sommitteli laatat neliportaisen, monimutkaisen järjestelmän mukaan, kas näin: I        ...

Paikoillanne - valmiina - HEP! Se on alkanut, hirsirakentaminen! Kahdessa päivässä työmiehet nikkaroivat päätykolmiot kokoon, ja tänä aamuna nosturi telakoitui tontin laitaan ja alkoi hilata hirsiä. Nyt toivomme enää poutasäätä ja naapureilta, kylänmiehiltä, -naisilta ja ohikulkijoilta malttia ja pitkää pinnaa loppuviikon ajaksi.

  Hirret ovat täällä! Eivät tosin tontilla, vaan vasta Teiskon varastossa, mutta kotimatkalla jo. Ne tuotiin toissailtana, ja ryntäsimme heti eilisaamulla taivastelemaan tulevaa kotiamme, joka pötköttelee vielä topakasti muoviin pakattuna kuljetusfirman kartanolla. Ensivaikutelmani oli kolmivaiheinen. - Onpa niitä vähän! Tästäkö pitäisi paritalo tulla? Voiko noin vähä määrä hirttä riittää, taivastelin. Isäntä laski iltasella, että siinä on pölliä 940 metriä; kyllä niistä jo kelpo töllin saa. Sitten kurkistelimme muovikääreen ohi hirsien alapintoja, ja puunsyitä ja oksanluomia mittaillessa alkoi toinen epäluulo viritä: ovatko hirret muka kuusta? Nehän näyttävät ihan männyltä! Me halusimme nimenomaan kuusta, enkä varppina ala , jos tämä on mäntyä!   - Soita jonnekin: kuuhun, äidille, rehtorille, toimitusjohtajalle! Isäntä soitti ja tavoitti tuotantopäällikön lomalta. Hän vakuutti, että kyllä puun pitäisi kuusta olla, mäntyhirsi on nykyään niin harvinaista, ...

Odottajan kello käy hiljoksiin, ja viikot vierähtelevät raskaina kuin sammaltavat kivet. Kellarimme seisoo sijoillaan vankkana kuin kivestä hakattu lupaus, mutta yhtä kaikki lupauksena vasta. Viiden viime vuoden aikana olemme totisesti oppineet odottamaan, ja pinnamme on venynyt ja virttynyt kuin vaarinkalsarin kuminauha. Ensin odotimme vuoden ja selvittelimme, että mistä ja miten hometalo on vaurioitunut ja pääsisimmekö sopuratkaisuun myyjän kanssa, sitten odotimme toisen vuoden käräjiä, ja sen jälkeen odotimme ja valmistelimme poikkeamis- ja rakennusluvan hakua puolitoista vuotta. Nyt olemme kesän ajan vartoilleen valmiin kivijalan kanssa hirsikehikkoa. Pientähän pari kuukautta tässä liemessä enää on, mutta kyllä tämä hauduttelu saisi jo riittää. Soppa on valmis, ei kun lusikoimaan! Kattotuolien lisäksi tontille on viime viikkoina tuotu satojen kilojen painoisia tarvikelavoja, joita punnersimme eräänä helteisenä lauantaina pumppukärryillä ja apinanraivolla ylämäkeen so...

Hirsikehikkoa odotellessa palaan ajassa vaaksan taaksepäin alkukesään, jolloin valitsimme keittiö-, kodinhoitohuone-, wc- ja vaatekaapistot myytävälle puolelle Mammuttihirren yhteistyökumppanin, Topi-keittiöiden, mallistosta (kuva valmistajan sivuilta). Vaikka kokomusta tuntuu nyt olevan in, pop ja parasta niin ulkomaalissa kuin sisustuksessa, niin me etsimme naapuriin vaaleaa, ajatonta ja eleganttia keittiötä - sellaista, jollaisen huolisimme omankin kotimme lämpimäksi, leiväntuoksuiseksi sydämeksi. Entisessä elämässä olimme koostaneet maailman kauneimman kerrostalokeittiön massiivipuisista loimukoivuovista, seinäkivilaatoista ja kvartsinmustista kivitasoista, mutta nyt puuovet oli poissuljettu jo ihan siitä syystä, että ulkoseinät jäisivät hirsipinnalle. Ei torttua tortun nokkaan, eikä puuviilua puun perään! Valitsimme nopsaan kuin apteekin hyllyn juuri sen oikean kaapinoven - mallia Kosketus - johon löytyi yhtä sukkelasti sopivan kontrastinen, tummanharmaa t...

Mammuttihirren tiedotus toimi kiitettävästi, ja saimme ensi käden tietoa vapaaehtoisen yrityssaneerauksen käänteistä. Sekä yrityksen johdolla että henkilökunnalla on vahva tahto nostaa yritys suosta ja jatkaa liiketoimintaa, ja motivaatio voi vaikuttaa ratkaisevasti saneerauksen onnistumismahdollisuuteen. Vajaassa viikossa oikeudesta saatiin päätös, että Mammuttihirren yrityssaneerausmenettely aloitetaan! Meillekin luvattiin ennakkomaksun pankkivakuus heti ensi tilassa. Yllättäen huojentavalla uutisella olikin kylmääviä seurauksia. Isäntä oli ollut taistele-tai-pakene -tilassa viime viikot ja kamppaillut päivästä toiseen äärirajoilla, säätänyt ja selvittänyt asioita yötä myöten, koettanut omaksua ja ymmärtää kaikki talonrakentamisen eri työvaiheet, ennakoida ja kilpailuttaa kaiken, kaivaa joka työvaiheeseen parhaan ja edullisimman tarjouksen vaikka kivennavalta, ja silti takkiin tuli ennakoimattomia menoja ja eteen muiden töitä, jotka isännän piti lopulta itse osata ja ehtiä...

Huhtikuun lopussa pääsimme viimein valitsemaan sisäpintoja myytävälle puolelle - oman puolen nikkaroimme sitä mukaa kun aika, rahat ja rahkeet riittävät. Olimme sommitelleet K-rautakäyntiä kalenteriin jo kuukauden päivät, mutta aina se oli kariutunut johonkin - ajanpuuteeseen, hometalon tiilikaton purkuun tai asbestikriisiin - enkä ollut valmis unelmoimaan uudesta ennen kuin painajainen olisi päreinä. Nyt oli. Olimme kesän 2018 asuntomessuilla mittailleet vieroksuen mustia keittiöitä, tummanpuhuvia kylpyhuoneita ja saunoja kuin hautoja. Musta oli uusi valkoinen, mutta meidän silmäämme niin tunkkainen, ettemme voineet harkita sitä edes myyntipuolelle. Kiinteistövälittäjä oli onneksi vinkannut meille, että valkoinen on varma valinta ja perusmateriaalit pop: ostajat etsivät yksinkertaista peruspintaa, jota voi oman maun mukaan höystää mieleiseksi. Omat mieltymykseni ovat vuosien varrella eläneet ja jalostuneet. Isännän vahva suosikki on sisustuksessa aina ollut (maalarin)valko...

Niin päättyi maailmanlopuntalon surkea tarina. Kaivinkoneenkuljettaja kauhoi pääsiäisviikolla parin päivän ajan kivijalan murenia kaatopaikkakuormaan ja siisti pihaa, ja yhtäkkiä mörskän paikalla oli monttu. Purkupäätös oli ollut oikea; kaivinkoneenkuljettaja kertoi neljän alimman hirsivarvin olleen tohkaa ja elukoiden syömää, ja eristepuru kiviholvin päällä oli ollut läpimärkää. Kivijalassa ei ollut raudoituksia, vaan se murtui kaivinkoneen kuin jäätelökauhan alla. Emme ehtineet panna jalalla koreasti ja jammata voitontanssia montussa, kun uusi huoli kuristui kiirastorstaina kaulaamme. Vastaava mestarimme kertoi Mammuttikodin urakoiden yhä seisovan. Olemme tilittäneet ison ennakkomaksun hirsitilauksen yhteydessä, ja nyt aloin pelätä sydän kintaan peukalossa, ettemme saa edes hirsiä tontille, saati seiniä pystyyn, jos talotehdas kaatuu maksuvaikeuksiin. Konkurssipesästä ei Pertti Perustalonrakentaja saa latiakaan takaisin, vaan tappio on otettava takkiin. Meillä ei hometalon ...