Kodinpunontaa

Maailmanlopuntalossa oli kaikki homeessa tai vähintään väärin tehty, jopa kaiten aitakin, ja kymmenvuotisen vahtivuoronsa päätteeksi se alkoi jo pahasti repeillä ja repsottaa.  Niinpä käynnistimme naapirin kanssa aitaprojektin, joka alkoi sukkelammin kuin ehdin lenkkini juosta: aamuhölkkäni aikana naapurin isäntä purki harittavan hammasrivistön paritalomme ympäriltä.  Isäntä oli jo pitkään mittaillut Pispalan kadunvarsia sillä silmällä ja mieltynyt kapeapienaisiin aitoihin, joten sellainen piti meillekin saada. Kustannussyistä valmiit aitaelementit eivät tulleet kuuloonkaan, joten vaihtoehtoina oli rakentaa aita itse joko ns. pitkästä tai vaihtoehtoisesti pohjamaalatusta rimalaudasta.   Hinnan kuultuamme vaitoehtoja jäi tasan yksi eli edellinen, ja erään keväisen iltapäivän isäntä sitten viettikin puukaupoilla valikoiden yksi kerrallaan 120 kappaletta täyssärmäistä, maalaamatonta rimaa.  Naapurin isäntä ryhtyi maalarimestariksi talkoisiin, joita piisasi päiväto...

Urbaanin raksalegendan mukaan rakentaminen loppuun muuttoon kuin peräseinään, oli talo valmis eli ei. Tai niin kävi ainakin meille. Kotona olisi kaikenlaista nikkaroitavaa ja nakerreltavaa: merkillepantavimpia niistä lienevät listat - tai niiden laaja-alainen puute - ja sisäportaat, joita poikamme lempeästi naljailee mökkiportaiksi, sillä ne ovat yhä raakavanerisessa raksa-asussaan. Mutta kun isäntä painaa kesät katoilla ja talvet lumitöissä (joita muuten piisaa vuosi vuodelta enemmän!), on aika & jaksu kotihommiin vähintäänkin kortilla.  Isännän ensimmäisen lomaviikon helteet vetivät meitäkin vastustamattomasti grillin ääreen. Pallogrillimme kupsahti viime kesänä, ja sen jälkeen grillin virkaa on pois tiehensä ajanut käytöstä hylätty viemärirengas, jonka raksakesänä rullasin pihallemme ja aivomyrskysin nuotiopaikaksi. Itse asiassa isäntä ihastui viemärirenkaan paahto-ominaisuuksiin niin, että paistattelee herkkusienet, grillijuustot ja täytetyt tomaatit mieluummin siinä kuin p...

Kodinvalintaamme on aina ohjannut tiedostamaton, mutta varsin valovoimainen periaate Siellä koti missä valo . Parhaimmillaan valo on tulviessaan etelänpuoleisista, isoista ikkunoista korkealla maan äärestä, ja kaikissa kodeissamme olohuone onkin aina antanut osimoilleen etelään. Hiki huoneissa tulee, mutta siitä viis, koska valo, oi ihana luonnonvalo!  Nytkin tuvan yli kaksimetriset paraati-ikkunat aukeavat eteläkaakkoon. Valo virtaa putouksena kahdelta seinältä ja laskee kesäkaudella aurinkokylvyn viluhousukissamme vilvoitella.  Näin uppopimeän aikaan valo pitää pumpata huoneisiin katkaisimista, ja isäntä piti jo suunnitteluvaiheessa visusti huolen, että niitä muuten piisaa! Alakerran tuvassa on kymmenen ledispottia yleisvalon antajana, ja niiden lisäksi sekä keittiön että olohuoneen puolella on kaksi paikkaa kattovalaisimille, ja jälkimmäisessä toinen himmelinpaikka on vielä tyhjillään. Sanomattakin on selvää, että kaikki valot ovat himmennettäviä. Luulin, että viidessätoist...

Hiiltävien helteiden laskeutuessa hikiliinaksi maan ja otsien ylle raksahalumme sulivat kuin kermavaahto muurinpohjaletun pinnalla. Suurin ponnistuksin isäntä sai eräänä iltana laminoitua portaiden alustilan eli Narnian.  Sen jälkeen olemme keskittyneet huolelliseen höllöttelyyn rannoilla ja pihamaalla, jossa kaikki vehreä puskee puolestamme täyttä päätä, päivää ja yötä.  Auringonkukat kasvavat vankkoina kuin puut... ja ensimmäiseen perennapenkkiini ovat puhjeneet varhaiset somistukset.  Kesäkurpitsa ja... tomaatti pukkaavat pötköä... ja varhaiskypsät vadelmat uhkaavat kuivua karoihinsa. Kaikki kasteltu - omenapuu, kesäkukka- ja kurpitsapenkit - ovat valtautuneet tuuheiksi puskiksi. Syysleimu liekehtii ja hortensiassakin on jo ujot nuput. Huomaan löytäneeni lempiparvekekukkani: Aku Ankastakin tutun petunian. Haksahtaessani sisään letunpaistopuuhista... astelen silmät valikoidusti sirrillään ja käännän katseeni tahdikkaasti pois kaikesta keskeneräisestä ja puuttuvasta, jot...