Kodinpunontaa

Paraativessamme on ollut luonnontilassa - eli raksatöiden sivutoimipisteenä ja rytöläjänä rempallaan - nyt kymmenen kuukautta. Nurkissa on pyörinyt sulassa sekamelskassa sahoja, teriä, akkuporakoneita, kattopaneelia, maskeja, moppeja, vanuneita villasukkia ja parittomia hanskoja, pehmoja, aarrekiviä ja -keppejä, sankoja, savikuutio ynnä muuta tuiki tarpeellista tarvekalua.  Poistoilmalämpöpumppu humisee ovensuussa nostattamassa tunnelmaa kattoon, jota ei ole, ja kenties siksi hotelli Helpotuksen asiakkaat ovat jonottaneet mieluummin yläkerran vehreän viihtyisään vessakeitaaseen, jossa luonnonvalo lipuu viherkasvien lomasta ja ikkunan takana kurluttaa pulu.  Yhtenä pyhänä isäntä sitten otti naulapyssyn kauniiseen käteensä ja alkoi pimautella. Ja kas, siinäpä meillä onkin kelpo katto!  - Nyt tämä huone on iloisen näköinen! Tuntuu ihan luksukselta, keskimmäinen lapsemme loihe lausumaan, ja kyllä!  Valkoinen katto kirkastaa ihmeesti aputilankin ilmettä, kun katossa eivät...

Kuhisimme valtavan kamavuoren kuin muurahaiskeon päällä ja aloimme hitaasti asettua sekaiseksi taloksi.  Tuvan lattia oli ladattu pullolleen kamaa, ja alkuun eteisestä mutkitteli lootien lomi kapea polku jääkaapin kautta tiskipöydälle, portaisiin ja sohvatyynyille - sillä sohvaahan meillä ei enää ole. Laskimme muutossa ansaittuun lepoon hometuhonjälkeisen, puhkinuhjatun lahjoitussohvamme Taivaanyrjön - joka oli nimetty värinsä ja edesmenneiden kissojemme oksennuskuorrutusten mukaan - ja pelastimme pari lattiatyynyä töllön ääreen. Kuningasideana oli tapittaa niiltä Netflixiä uuden laiskanlinnan hakuun saakka.  Ajatus on mitämaks mainioin, mutta sisälsi pari muttaa: 1) netti ei toimi, 2) eikä meillä ole mitään mahkuja shoppailla sohvakalustoa! Isännällä on tuhoton tahti ja joulukiire leipätyössä, ja lisäksi hänen tuore firmansa tekee suurta yritysostoa. Kaiken tämän päälle täyteen ammuttu kellari on saatava kuntoon parin viikon aikana, sillä naapuriperhe muuttaa jouluksi kotiin ...

Niin koitti Suuri Katselmuspäivä. Aamun avasi lvi-katselmus, johon itse en ehtinyt toimitellessani tenavia koulutielle. Kuuleman mukaan kaupungin lvi-insinööri oli keskittynyt ilmanvaihdon ja käyttöveden toimintaan ja oli toki varmistanut kaikkien vaadittujen ukaasien täyttymisen - että astianpesukoneen alla on vuotokaukalo, kauko-ohjattava hana käy, kukkuu ja sulkeutuu ja pääviemärissä on huoltoluukku - mutta oli myös paikka paikoin viivähtänyt sisustusratkaisujen äärellä ja ihaillut esmes pesuhuoneen seinälaattaa.  Jo pitkään isännän toimet työmaalla ovat tähdänneet talon käyttökuntoon saattamiseen, eli siihen, että talotekniikka toimii ja asunto on turvallinen niiltä osin, joihin me voimme vaikuttaa - putki- ja sähkötyöt kuuluvat toki ammattilaisille ja he vastaavat niistä.  Rakennuksessa on käyttöön otettaessa oltava muiden muassa osoitenumero, postilaatikko ja jäteastia, kattoturvatuotteet, hätäpoistumistiet, palovaroittimet, wc ja ruoanlaitto- sekä peseytymismahdollisuus...

Viime aikoina pienimuotoinen rakennustoimintamme on tähdännyt lähinnä putki- ja sähkötöiden edistämiseen. Niiden vuoksi on vähän kokoiltu keittiötä, sahailtu ja öljytty laminaatti- ja massiivipuutyötasoja, vedelty ledinauhaa, laatoitettu ja saumattu välitilaa, paneloitu kattoa ja kurvailtu kaasupäänä kahakäteen pitkin Pirkanmaata ostelemassa sitä sun tätä tuiki tärkeää.  Kaman etsintä, keräily ja kuljettelu vie ällistyttävän paljon tehokasta työaikaa. Eräänä iltana mummu vei lapset elokuviin, ja mitä tekevät valtoimilleen päässeet vanhemmat?!  Nahistuvat kasaan ajellessaan etsimässä työtasoja ja lavuaareja ja hanoja ja allaskaappeja ja sahanteriä ja paneelia ja postilaatikoita ja jyrsijäverkkoa ja elämän tarkoitusta. Lopulta kaikki muu jälkimmäistä lukuunottamatta löytyikin - se luiskahti varmaan jonnekin keskikonsolin ja etupenkin väliin pauttiarallaa Pirkkalan takamailla. Ehkä lapset poimivat sen palattuaan kumimatolta rikkinäisen tikkarin ja nuhjuisen Ankkarin alta.  I...