Kodinpunontaa

Meille on aina ollut selviö, että jos meillä kerta on oma katto, niin siinä meillä on ennen pitkää myös oma pikku aurinkovoimala!  Jo suunnitteluvaiheessa isäntä vaati taloon aurinkopaneelivarauksen, jonka talotehdas kyllä auliisti rustaili pienellä präntillä piirustusten nurkkaan, mutta mitään käytännön merkitystä varauksella ei ollut: kaikki läpiviennit ja kattosilta oli roiskaistu etelälappeelle, johon aurinkopaneelit oli tarkoitus asentaa. Onneksi isäntä sattui olemaan paikalla kattomiesten työhellessä, jolloin läpiviennit siirrettiin hänen ehdotuksestaan lennossa, sulassa sovussa & yhteisymmärryksessä harjan pohjoispuolelle.  Isännän yritys, Aurinkopankki Oy, parantaa maailmaa nyt neljättä vuotta ja asentaa aurinkopaneeleita yritysten, maatilojen ja pientalojen katoille. Tähän saakka suutarin lapsilla ei ole ollut kenkiä eikä panelistilla omaa voimalaa, koska aikapula, rahavaje ja mieluisan paneelin puutostila, mutta nyt ilmastohätätilan ja sähkön tähtitieteellisten h...

Isäntä jatkoi lauteiden laittelua karvaisten kotitonttujemme suosiollisella & herkeämättömällä avustuksella. Kissat katselmoivat vuoron perään Ylimpinä Rakennusvalvontaviranomaukuisina jalanseisotusta, ruuvinvääntöä ja lauteenvoitelua.  Yllättäen toiseksi ylin laude oli työläin työstää, ja suunnittelussa kuluikin ilta, vähän toista.  Kaltaiseni houkkahattu voisi kuvitella, että otetaan jalka, kaks tai mitämaks neljä, sahataan lautaa määrämittaan, ruuvataan *rumps* ne toisiinsa ja a vot ! siinäpä meillä on kelpo laude!  Ehei. Tasapaksu laudemalli on tylsä. Lauteessa pitää olla lujuutta ja luonnetta, kiva rytmi, hyvä tempo ja sydänpuun sisäistä kauneutta, eivätkä ruuvinpäät tai tukirakenteet saa tietenkään jäädä näkyviin!  Aikansa näprättyään isäntä sai kaikki kriteerinsä täytettyä, ja toinen laude valmistui juuri parahiksi seuraavaan saunaan, ja kaksi alinta jakkaraa kolmanteen.  Minä voitelin vähän joka välissä lauteita parafiiniöljyllä, joka luo lämpökäsite...

Kun olimme puhallelleet paksuja pari kuukautta muuton päälle alkoivat raksahalutkin palailla pätkittäin. Mutta vaikka haluja jo kotitarpeiksi olisi, niin isännän aika on vähän kortilla kolmen (3!) työn ohessa. Jostain hän kuitenkin kaivoi illan, jona kaivoi esiin löylyhuoneen työkalujen ja raksatarpeiden alta.  Toisena ehtoona hän kaivoi esiin lattian liuskekivet, ja minä pääsin tiskaamaan kiviä sillä välin, kun hän leikkeli puuttuvat palat löylyhuoneen kolmen seinän lattianostoon.  Eräänä lauantaina isäntä sitten laatoitti löylyhuoneen nurkat, ja minä istuin seinän vierellä neulomassa. Yhtäkkiä välistä hupeni 15 vuotta, ja ailahdin takaisin maailman parhaaseen kerrostalokolmioon, jonka isäntä yhdisti kahdesta kaksiosta, remontoi pinnat ja rakensi keittiön, ja minä vain neuloskelin nurkassa ja nautiskelin kahvia ja Pandan suklaata.  Nyt kissasukupolvi on sylissä vaihtunut, mutta asenne ei - työnteko kiinnostaa meitä: voisimme tuijotella sitä tuntikausia - ja odotan yhdes...

Viime aikoina pienimuotoinen rakennustoimintamme on tähdännyt lähinnä putki- ja sähkötöiden edistämiseen. Niiden vuoksi on vähän kokoiltu keittiötä, sahailtu ja öljytty laminaatti- ja massiivipuutyötasoja, vedelty ledinauhaa, laatoitettu ja saumattu välitilaa, paneloitu kattoa ja kurvailtu kaasupäänä kahakäteen pitkin Pirkanmaata ostelemassa sitä sun tätä tuiki tärkeää.  Kaman etsintä, keräily ja kuljettelu vie ällistyttävän paljon tehokasta työaikaa. Eräänä iltana mummu vei lapset elokuviin, ja mitä tekevät valtoimilleen päässeet vanhemmat?!  Nahistuvat kasaan ajellessaan etsimässä työtasoja ja lavuaareja ja hanoja ja allaskaappeja ja sahanteriä ja paneelia ja postilaatikoita ja jyrsijäverkkoa ja elämän tarkoitusta. Lopulta kaikki muu jälkimmäistä lukuunottamatta löytyikin - se luiskahti varmaan jonnekin keskikonsolin ja etupenkin väliin pauttiarallaa Pirkkalan takamailla. Ehkä lapset poimivat sen palattuaan kumimatolta rikkinäisen tikkarin ja nuhjuisen Ankkarin alta.  I...