Kodinpunontaa

Raksakoti on taas täyttynyt pihaa myöten elämän - eikä niinkään työnteon - äänistä, ja milloin akkuporakone on surrannut, on se hyrrännyt kotia kodin sisään.  Keskimmäisen lapsemme hellän, hellittämättömän painostuksen päätteeksi meille kotiutui kuun alussa uusi, reipas perheenjäsen: (tyttöoletettu) kääpiöparta-agamalapsi Sipsi "Hupsi/Sirpa/sir Yrjänä" Partapapa.  Jotain pientä on sentään ollut tapahtuvinaan. Nokikolari tuli ja kirnusi piippumme ensi kertaa puhtaaksi, vaikka ei siä kyl mitään ollu .  Minä käväisin Asta-messuilla valaistumassa, ihailemassa suunnilleen ainoaa taidepajaa joka messuhalliin mahtui, ja vastailemassa hyviin kysymyksiin. - Onkos kattoasiat kunnossa?  - Kyllä kiitos, on uusi talo ja uusi hieno Ruukin peltikatto. - Entä kattoturvatuotteet? - Nekin on ihan uudet ja passelit, ja nyt kerätään rahaa aurinkopaneeleihin.  Isäntä on naperrellut kellariin kynnystä, käärinyt iv-putkia mustaan mattoon ja pystytellyt vähän pätkää teknisen tilan sein...

Päästäkseen laatoittamaan pesuhuoneen seiniä isännän oli ensin valmisteltava saunaosaston katto panelointikuntoon, mikä vaati pientä pähkäilyä ja kikkailua, jotta led-valonauhat ja mahdollinen kattolamppu sopisivat kattopaneelin ja eristyslevyjen väliin. Vaikka en ymmärrä letkuleikeistä höykäsen pölähdystä, en voi väittää, etteikö minusta olisi taas apua ollut.  Kun tunnelma pesuhuoneessa alkoi nousta kattoon, jota ei ollut, ja homma luisua työlääntyneeksi ähinäksi, tein sen, minkä olen monesti kullanarvoiseksi lähestymistavaksi todennut: menin esittämään tyhmiä kysymyksiä ja neuvomaan asiassa, josta en mitään ymmärrä. Silloin isäntä joutuu selittämään asian halki, poikki ja pinoon, vääntämään vaihtoehtoiset ratkaisumallit rautalangasta ja priorisoimaan asiaan vaikuttavat tekijät, ja ratkaisu löytyy - jolloin nyt vallan helposti, niin ainakin - lempeästi eteenpäin pukkien.  Kun olin avittanut isännän päätökseen ja työnteon syrjään kiinni, palasin toimittamaan tyhjää, sillä mih...

Kuisti-parvekepömpelin rakentaminen jatkui kuistin kaiteiden rimoituksella. Noitumiseksihan se meni. Rimojen mitoitus oli kinkkistä puuhaa, sillä niiden toisessa päässä on jiiri ja kantavan tolpan kulmat on viistetty, jolloin millintarkka mitta on kiven alla & puun takana. Rimojen yläpuolella on viiste, ja ne kaarteilevat mikä minnekin, joten rakojen kohdistuskin oli vaikeaa. Toisen kuistin puoliväliin kannattelin rimoja toisesta päästä isännän ruuvatessa niitä kaiteeseen kiinni, mutta sitten minun piti lähteä askartelemaan lapsia yöpuulle.  Pula keinot keksii, ja nerokas isäntä. Hän tälläsi pari rimapalaa nurinperin rakotulkeiksi rimojen väliin, ja sitten alkoikin sujua; iltapalan aikana hän rimoitti meidän kuistimme pitkän sivun valmiiksi.  Ja seuraavana iltana naapurin.  Viikonloppuna appi riensi hätiin ja miehet siirtyivät rakentamisessa astetta korkeammalle tasolle: parvekkeille.  Aluksi miehet levyttivät väliseinän parvekkeiden yläpohjassa ja asensivat sitt...