Rappu- ja roilousrallia naapurissa
Isäntä lupasi auttaa uusia naapureita sisäportaiden rungon rakentamisessa ja yläkerran lattialämmityksen asentamisen pohjatöissä. Kuin taivaan - tai lotonjumalan - lahjana hätiin riensi isännän kaveri, joka on roilottanut menemään kilometritolkulla betonia.
Kesäkuun ennätyshelteiden alkaessa miehet sulkeutuivat naapurin puolelle ja piirrottivat yhdessä lattialämmitysputkiston vedot lattiaan. Sitten kaveri, joka on - jos mahdollista - vielä isäntääkin tarkempi työnsä jäljestä, antoi soittaa ja painatteli parissa tunnissa yhden huoneen railot kipsilevyyn.
Isäntä suoristi naapurin puolelta yhden väliseinän, jonka viimeinen lisätimpuriporukka oli hutiloinut vituralleen vinoseisontaan, ja alkoi rakentaa rappusten runkoa.
Minä keskityin hikoilemaan pihalla, kitkeskelemään vuohenputkia ja tarjoilemaan virvokkeita miehille ja kukkasille. Aikani kului somasti kuunnellessa työn ääniä, kun saha soi ja porakone lauloi, vasara iski tahtia ja roiloussaha rallatti maanista kertosäettä - kunnes valmista tuli!
Isännät pistelivät viikossa urakat tällä erää maaliin. Yläkerran lattia on roilottu ja lattialämmitysputkisto vedetty valmiiksi koeponnistusta varten.
Porrasrunko seisoo kuin Junttilan tuvan ylisillä tasan siinä pisteessä, jossa se ilman alakerran puuttuvaa väliseinää pystyy. Homma jatkuu, jahka seinät nousevat ympärille.
Työ kävi tuplaten nopeammin kuin ensimmäisessä vedossa, eikä ainoastaan siksi, että puikoissa on kaksi pystyvää miestä, vaan myös siksi, että hommat on jo kertaalleen harjoiteltu meidän puolellamme taloa.
Roilouksen niksit olivat tiedossa ja kikat käytössä, ja portaiden runkorakenne on testattu toimivaksi pontevan pähkäilyn ja yrityksen ja erehdyksen kautta. Niinpä naapurin rappuset ovat vieläkin tukevampaa tekoa ja rakenteeltaan selkeämmät kuin meidän mallikappale.
Kommentit
Lähetä kommentti