Minitalkoot minilomalla
Ensimmäisen kahden miehen talkoon aiheena olivat runkohommat. Isäntä nikkaroi isänsä kanssa naapurin rappusia taas askeleen eteenpäin, ja seuraavalla viikolla porrasrunko jo valmistuikin.
Minipähkäilyn - yrityksen, erehdyksen, purkamisen ja kahvitauonmittaisen piirustusten tarkistamisen - päätteeksi he käänsivät myös yhden seinärungon kuistilla pystyyn.
Väliseinäaihio on nyt paikoillaan, joskin sen läpi voi vielä kävellä. Minä leikin kotista nuotiopaikalla ja kääntelin raksamättöä, kun sää sen ensi kertaa viikkoihin salli.
Toisen ja kolmannen minitalkoon aiheena olivat yläkerran sisäkatot.
Isäntä tikkasi luottomiehensä kanssa paneelia suoraan pakalta kattoon, ja kahdessa päivässä he latoivat pitkät pätkät paikoilleen.
- Voisi luulla, että laitatte kattoon puolipaneelit, laukaisi luottomies mittailtuaan hetken kättensä töitä.
Ei sentään: isännällä on kirkas visio myös yläkerran kattopaneelien rytmityksestä, ja siinä katonharja koostetaan lyhemmistä pätkistä. Niiden naulaus onnistuu tarvittaessa yksinkin.
Jahka kattopaneelit olivat paikoillaan, kävi sähkömies kytkemässä ryhmäkeskuksen ja sähköisti malliksi jo pari huonetta. Valo lankeaa nyt laipiosta kamariin eikä lainehdi lattianrajan valonheittimestä. Ja taas on valon verran valmiimpaa!
Minä vietin miniloman ajan päiväni murmelina, kerällä kodinhoitohuoneen lattialla ja katselin laastin lankeamista laattojen rakosiin. Saumasin laatoitusta hartaasti töpeksien neljättä päivää, ja viiden neliön pinta-alalla se edellyttää jo luontaista lahjakkuutta laiskotteluun ja työn väistelyyn.
Aina on vähän parempaa tekemistä: kiireellistä tiskaamista, imurointia, laminaattipakettien kantelua tai vaikkapa edellisen saumauksen pesua - mistä ailahdinkin taas ihailemaan saunaosaston liuskekiveä, ja löysin lattiasta jälleen uuden todisteen isännän neroudesta.
Kokenut palapelaaja on asemoinut paraatipaikalle suihkun alle kaksi laattaa siten, että sama juonne lävistää kaksi kiveä, vaikka laatoitus on tehty 1:3 jaolla! Ah kuinka kaunista ja mielenmyötäistä!
Saumaaminen sen sijaan oli vastenkarvaista ja suttuista puuhaa. Kura oli aina liian laihaa, jäykkää tai vähäistä, tai väliin vieri mustikoita joita piti rikkoa, tai vattuja joita poimia, ja nälkäisiä suita joita ruokkia.
Hyvä niin, sillä lattia odottaa, mutta kesän riemut eivät; vaan ne on nautittava paikan päällä tuoreeltaan ja kukkuramitalla, ennen kuin sade taas liottaa ilon lättänäksi ja vesittää kesän maut. Ja valmistuihan se lattiakin lopulta, sauma kerrallaan.
Kommentit
Lähetä kommentti