Paloista parsittu tapetti

Kun isäntä erehtyi kerran vihjaisemaan, että eteisessä olisi pari seinää vaikka tapettia vailla ja pikkutalopaperiakin jäljellä vajaa rulla, ei tarvittu kuulkaas toista vinkkiä!

Tapetointitaidoistani haltioituneena pistin telan heilumaan ja vuodat viuhumaan - ja tietenkin juuri silloin, kun isäntä oli hakemassa jotain nippelnappelia rautakaupasta enkä millään malttanut odottaa. 

Sain juuri läpösteltyä ensimmäisen vuodan vessanvastaisen seinän ovenpieleen, kun isäntä astui sisään.

- Joku olisi voinut ensin vähän mittailla ja laskea, että riittääkö tapetti. 

Vaan minäpä en olekaan joku, vaan eri kätevä emäntä! Näppärästi leikkelin ja liimailin jämäpaloista pätkät oviaukon yläpuolelle, mutta sitten menikin tela suuhun ja tuli pienoinen ikävä isännän laskupäätä. 

Jäljellä oli parin vuodan levyinen seinänpätkä, mutta tapettia oli jäljellä enää yksi kokonainen vuota ja toinen pitkä, väärältä puolen halkaistu soiro. Nurkkaan jäisi 12 sentin kaistale, johon tapetti ei riittäisi.

 

Joku - tuo yllämainittu, heikompiuskoinen laskumaatti - olisi voinut hakea kaupasta rullan lisää, vaan en toki minä! Säästäväisyys on hyveeni, itaruus paheeni ja isäntä salainen aseeni. Niinpä nykäisin telan pois suustani ja pyysin nöyrästi apua. Hetken räknättyään isäntä ilmoitti, että ensimmäisen tapetin halkaisemalla nurkan saa peittoon ja tapetti riittää. 

Ja ei kun soiroa leikkaamaan! Tosin isäntä vetäisi käsivaralla senkin. Onneksi inspiraationi on kyllin pitkä ja seinä lyhyt, joten kaitale irtosi kostean vuodan laidasta ihan suosiolla, pienen vesipesun ja maanittelun jälkeen. 

- Tuurillaan se rouvakin seilaa, totesi isäntä mittaillessaan tyytyväisenä paloista parsittua palttoota, joka toivottaa tervetulleeksi heti sisäänkäynnillä ja kertaa hauskasti keittiön ikkunasta avautuvaa kodinpunosta Pispalanrinteellä. 

Todistin äärimmäisen kätevyyteni ikkunassa vielä toistamiseen. Esikoisemme huoneentaulua on nyt vuoden verran kirjonut holtiton uretaaniturske, jota oma - ja yllätyksekseni myös poikamme - silmä on pahasti sairastanut. 

Ei kun tuumasta toimeen: taikasientä, vettä ja lastaa käteen ja hinkuttamaan! Vartissa oli taikatemppu tehty, ja pojan huoneesta näkee taas taivaan ja nousevan rinteen. 

Eristyspalvelu Kupari kiinnitti ulko-oveen valtavan ylipaine-alipainetuulettimen ja suoritti talossa tiiviysmittauksen. 

Talotehdas oli laskelmissaan käyttänyt tiiviyslukua 4,0, mutta niin vain nipistimme lukeman kolmannekseen: 1,07. Kaksikerroksiselle hirsitalolle se on kuulemma kelpo tulos; talo on vankka ja visu, eikä lämpö karkaa harakoille kehräämään enää enempää kevättä keskelle sameinta syksyä. 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Tahmelan kalteva torni

Puitteiden kirkastusjuhlat

Ikean Voxtorp-keittiö