Kuinka ihme tapahtuu



Ihme - eli kuusihirsikehikko - nousi neljässä päivässä. Ensimmäisenä nousi ensimmäinen kerros, toisen ja puolet kolmatta päivää urakkaporukka ahkeroi välipohjaa, ja neljäntenä lyötiin viimeiset hirret paikoilleen.

 

Viidentenä päivänä - sunnuntaina - rivakka tahti väkisinkin hiipui, kun suomalainen nosturikuski piti pyhää. Virolaiset työmiehet sen sijaan painoivat täyttä päivää ja asensivat kerrosten väliin, hirsiseinien sisään metalliputkia ja kierretankoja, valmistelivat kattoristikoiden paikat ja nikkaroivat huoneistojen väliset päätykolmiot myös asuntojen välille, paritalon sisään, johon niin ikään tulee palokatko.


Paritalon rakenne on tarkoin harkittu, ja huoneistojen väliseen (ääni)eristykseen on kiinnitetty erityistä huomiota. Käytännössä ainoastaan pitkät hirsiseinät ovat huoneistoilla yhteiset, muutoin rakenne katkeaa puolivälissä paritaloa - ja samasta syystä me itse asemoimme alakerran kaikki aputilat huoneistojen välistä seinää vasten. Kivijalan ontelolaatat on asennettu lyhyen sivun mukaisesti, jolloin ne vaihtuvat asuntojen välillä, ja kumpaankin huoneistoon rakennetaan oma, erillinen välipohjansa. Päätykolmiot asennetaan toki talon kumpaankin päähän, mutta myös paritalon sisään, palo- ja äänikatkoksi asuntojen välille.


Me seurasimme rakentamista hymy ymmyrkäisenä päässä ja sydän hyyrällään hypähdellen, ja jokainen päivä tuntui joululta. Eräänä päivänä tuikaisin niin tohkeissani tontille, että tempaisin pöksytkin nurinperin päälleni. Siellä minä sitten pasteerasin perin tärkeänä hirsimiesten monipäisessä joukossa, eikä isäntäkään tuumannut muotiini mitään. Virolainen työporukka vaikuttaa ainakin ensituntumalta osaavalta, ammattiylpeältä - ja ilmeisen hienotunteiselta.


Työmaa on mielessä ensimmäisenä aamulla ja viimeiseksi illalla. Puolivälissä pystytystä havahduimme aamuyöllä sateenropinaan, ja vaikka työmiehet olivat visusti peitelleet hirsikehikon yläpään, ettei vaarnojen ja putkien pystyreikiin sataisi sisään, ryntäsimme aamuviideltä kosteudenhallintatehtäviin tontille. Äyskäröimme ja kuivailimme katteettoman kivijalan päältä vettä sankotolkulla pois, ettei sitä valunut aivan valtoimenaan kellariin. Varsinaista haittaa vedestä ei ole, sillä ontelolaatasto ja kellari eivät sisällä mitään eloperäistä ainesta ja pääsevät kyllä kuivumaan, mutta kurjaa se on, ja ahdistaa kaltaisiamme homekadon kokeneita.


Tiedättekö sen tunteen, kun on vuosia sitten lähettänyt esikoisensa sydän kallellaan maailman varsiteille ja vilkuttanut tuolle eskarilaiselle keittiön ikkunasta, ja menettänyt sitten aivan kaiken maallisen, ja vuosien päästä vilkuttaa taas, tosin eri ikkunasta mutta melkein samalta kohdalta, ja tuosta eskarilaisesta on varttunut salskea hujoppi ja vauvasta viehko eskarilainen (ja kolmannesta intohimoinen onkimies, jota kalat narrailevat kotirannassa), ja tuo hetki kuittaa vuosien kärsimyksen ja menetykset? Minä tiedän, nyt.


- Mammutin talo alkaa näyttää siltä, että sinne mahtuu kohta useampikin mammutti, lohkaisi isännän kaveri, ja talonalku on tosiaan jylhä ja arvokas kuin kotikuusi. Uudisrakennus ei kuitenkaan ole kuin reilun metrin korkeampi kuin purettu hometalo, mutta massiivihirsi tekee siitä vankan ja raamikkaan.


Koska emme osaa tontilta poiskaan olla, olemme touhuilleet siellä pientä kivaa: siivoilleet, koonneet työmiehille mökinpöydän, rakentaneet kuormalavoista majan ja pinonneet hukkalaudoista ensimmäiset takkapuut.


Perjantai-iltana läksimme retkelle kotikuusen juureen, ja kun isäntä ja muksut rohkenivat kiivetä latvaan - eli toiseen kerrokseen - ylitin minäkin itseni ja korkeanpaikankammoni ja kipusin kiikkeriä tikkaita illankähmässä yläkertaan.


Kiersin kauhusta kalisevin kintuin yläkerran, pitelin seinänpätkistä kiinni ja tähyilin kaukaisuuteen yli harvalaudoitetun tyhjyyden. Aurinko painautui rusopielukselleen taivaanrantaan, valoi sulakultaa alaviistoon kylänraitille ja yläviistoon Pispalan rinteeseen, johon talon on punottu somasti kuin kuteet korinpohjaan, ja vasta silloin minä taisin todella oivaltaa, että tämä on totta, viimeinkin: meidän kotiamme punotaan nyt!



Kommentit

  1. Ihanaa! Siihen se nousee!

    Ja hei nuo housuthan ovat tyylikkäät noin, vähän niin kuin kunnon raksahousut riipputaskuineen kaikkineen ;)

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Puitteiden kirkastusjuhlat

Ikean Voxtorp-keittiö

Tahmelan kalteva torni