Naapurin keittiössä

Hirsikehikkoa odotellessa palaan ajassa vaaksan taaksepäin alkukesään, jolloin valitsimme keittiö-, kodinhoitohuone-, wc- ja vaatekaapistot myytävälle puolelle Mammuttihirren yhteistyökumppanin, Topi-keittiöiden, mallistosta (kuva valmistajan sivuilta).

Vaikka kokomusta tuntuu nyt olevan in, pop ja parasta niin ulkomaalissa kuin sisustuksessa, niin me etsimme naapuriin vaaleaa, ajatonta ja eleganttia keittiötä - sellaista, jollaisen huolisimme omankin kotimme lämpimäksi, leiväntuoksuiseksi sydämeksi.

Entisessä elämässä olimme koostaneet maailman kauneimman kerrostalokeittiön massiivipuisista loimukoivuovista, seinäkivilaatoista ja kvartsinmustista kivitasoista, mutta nyt puuovet oli poissuljettu jo ihan siitä syystä, että ulkoseinät jäisivät hirsipinnalle. Ei torttua tortun nokkaan, eikä puuviilua puun perään!

Valitsimme nopsaan kuin apteekin hyllyn juuri sen oikean kaapinoven - mallia Kosketus - johon löytyi yhtä sukkelasti sopivan kontrastinen, tummanharmaa työtaso. Minä halusin ehdottomasti kodinhoitohuoneen ja vessan pöytälevyksi eri tason kuin keittiöön - en totisesti tahtoisi itse kieritellä vauvan peppua samanlaisella pöydällä kuin pullaa ja piirakoita - joten aputilojen työtasoiksi valitsimme vaaleamman marmorimukaelman, joka yhdessä käsienpesumaljan kanssa luo mukavuuslaitokseen levollista kylpylätunnelmaa.

Keittiövalinta oli jo ihan kiva kasipuol, mutta jotain uupui - luonne. Sitten isäntä hoksasi vaihtaa ehdotetun peruskahvan pitkään, rosteripintaiseen profiilivetimeen (Lungoon), ja se on siinä: täydellinen keittiö!

Kaappien asemonnin myötä naapurin keittiöstä tulee linjakas, ilmava, harmoninen ja eleetön, aikaa kestävä klassikko, jossa padat ja ihmiset porisevat iloisen lieden äärellä, päivät täyttyvät kukkuroilleen kuin maljat ja lautaset, ja onni on ripaus roseepippuria pastan päällä.

Puku-, makuuhuoneiden ja eteisen kaapistojen suhteen puntaroimme lähinnä sitä, missä suhteessa sijoittaa niihin hyllyjä ja tankoja. Sitten keksin, että päämakuuhuoneeseen (master bedroom) tulee tuplakaapisto, eli kumpikin aikuinen saa kaksi komeroa. Lasten-, työ- tai vierashuoneet eivät niin laajoja kaapistoja kaipaa, vähempikin riittää. Varsinaista vaatehuonetta ei asuntoihin ei mahdu, mutta pukuhuone ajaa jossain määrin sen virkaa. Viime tingassa vaihdoin vielä hienoisesti puukuvioisen, harmaanvalkean kaapinoven sileän- ja puhtaanvalkoiseen kaimaani - Marjaan - jotta eläväpintaisuus ei loisi levottomuutta eikä mökkitunnelmaa makuuhuoneisiin.

Kateen mateet silmänpohjissa lipuen olen selaillut rakennusblogien ja instagramin sisustuskuvia ja haaveillut, että voi kunpa meillekin...! Pääsin sentään sisustamaan naapuriasuntoa, kun omamme pintamateriaaleihin liikenee tuskin latiakaan. Ottaisin heti ja heittämällä naapurin kaapistot omalle puolellemmekin, mutta budjettisyistä pysymme tiukasti lestissämme (hyvä jos Ikean mallistossa) ja ainakin alkuun lastaamme vaatteemme askeettisesti ovettomiin komeroihin.