Oma aurinkovoimala

Meille on aina ollut selviö, että jos meillä kerta on oma katto, niin siinä meillä on ennen pitkää myös oma pikku aurinkovoimala! 

Jo suunnitteluvaiheessa isäntä vaati taloon aurinkopaneelivarauksen, jonka talotehdas kyllä auliisti rustaili pienellä präntillä piirustusten nurkkaan, mutta mitään käytännön merkitystä varauksella ei ollut: kaikki läpiviennit ja kattosilta oli roiskaistu etelälappeelle, johon aurinkopaneelit oli tarkoitus asentaa. Onneksi isäntä sattui olemaan paikalla kattomiesten työhellessä, jolloin läpiviennit siirrettiin hänen ehdotuksestaan lennossa, sulassa sovussa & yhteisymmärryksessä harjan pohjoispuolelle. 

Isännän yritys, Aurinkopankki Oy, parantaa maailmaa nyt neljättä vuotta ja asentaa aurinkopaneeleita yritysten, maatilojen ja pientalojen katoille. Tähän saakka suutarin lapsilla ei ole ollut kenkiä eikä panelistilla omaa voimalaa, koska aikapula, rahavaje ja mieluisan paneelin puutostila, mutta nyt ilmastohätätilan ja sähkön tähtitieteellisten hintapiikkien tähden oli pakko tarttua tuumasta toimeen. 

Niinpä isäntä on luppoaikoina kipaissut harjakorkeuteen ja askarrellut vähän siellä ja täällä, asentanut kiinnikkeitä katolle ja Huawein invertterin vessan tekniseen soppeen. 

Sähköt hän veti kaukoviisaasti jo rakennusaikana teknisestä tilasta yläpohjaan ja katolle, jossa aurinkopaneelien johdot ovat odottaneet aikaansa siististi rullalla. 

Kunnes viimein koitti juhlapäivä ja suvisunnuntai, jona 21 AE Solarin aurinkopaneelia lennähti katolle! 

Viisihenkisen taloutemme sähkönkulutuksen kattamiseen piisaisi kymmenkunta paneelia, mutta toinen mokoma asennettiin ylituotannon takaamiseksi ja maailmanparantamisen nimissä. Koko kattopuoliskomme tilankäyttö on nyt sentilleen optimoitu. 

Minun mittavin huolenaiheeni oli, että tuleeko voimalasta nyt silmälle sievä ja feng shui, ettei naapureiden, kylänmiesten ja turistien sielu säry Pispalanrinnettä tutkaillessa, jos meidän paneelistomme hujottaa katolla hajan, ristirivissä ja -riidassa muuhun maisemaan nähden. 

- No, onhan se vähän acquired taste, tuumasi isäntä, mutta totuuden nimissä sanottakoon, ettei mustia paneeleja mustalta peltikatolta häävin edes huomaa. 

Sähköntuotannossa sen sijaan huomaa! Invertteri muuntaa aurinkopaneeleilta tulevan tasasähkön sähköverkkoon sopivaksi vaihtosähköksi, ja aurinkoisena elokuun päivänä pikku voimalamme tuotanto on n. 50 kWh. 

 


Pilvisenäkin päivänä paneelit vangitsevat aurinkoenergian yllättävän tarkasti, sillä tuotto on vain kolmanneksen pienempi kuin huippupäivänä. 

Käyttämättä jäävä sähkö virtaa automaattisesti takaisin sähköverkkoon, ja sähkölaitos maksaa siitä käyvän hinnan pörssisähkön mukaan: eräänä huippumaanantaina spottihinta oli jopa 1,07 e./kwh, mutta nykyään kilowatin hintahaarukka heilahtelee 20-50 sentin välillä. Ei pöllömpää, kun ylijäämäsähkön tuotto on parhaimmillaan useita kymppejä päivässä! Luonto kiittää luonnonystävää, pihi emäntä isäntää, ja maailma on taas rahtusen parempi paikka elää.

Kaksi vuotta sitten makustelimme ajatusta, että olisiko vaalea laattalattia asuintiloissa hieno, herkkä ja harmoninen...? Olihan se toki alkuun kaunis kuin kuukivi Egeanmerellä, mutta hiljoksiin arjen harmaa tatina on pinttynyt laattaan ja tuntunut tahmeana sukan alla. Tuon tuosta olen kokenut mopata sitä pois, mutta eihän lika kevyellä lipaisulla mihinkään lähde. Hääpäivän alla vimmastuin ja villiksi muutuin, ja isäntä katsoi parhaaksi tarttua juuriharjaan ja saippuaan ja alkoi jynssätä lattiaa laatta kerrallaan valkeaksi.

 

Helpommin sanottu, hinkattu, hierottu, hiottu, hikoiltu ja huokailtu kuin tehty! Jossain toisen tunnin vaiheilla minä tartuin puhdistuskiveen ja aloin vatkuttaa sillä saumoja puhtaiksi - sillä seurauksella, että saumat kirkastuivat liikaakin, jolloin isännän piti vaihtaa välinettä pienempään. 

Niinpä sitten kaksissa tuumin hinkkasimme pikku sienillä lopun lattiaa. Pauttiarallaa neljänkymmenen lattaneliön puhdistamiseen petvautui kolme ja puoli tuntia. 

Joten jos joku - esmes minä - vielä joskus kysyy, että vaalea laatta olkkarissa: uhka vai  mahdollisuus? niin vastaan kuin tuutin suusta että Tuhka! ja tervatut höyhenet! 

Uusi lattia ansaitsi uuden maton - tai kierrätettyhän sekin on, mutta meille uusi ja jo kauan, Anttilan konkurssimyynnistä asti halattu ja nyt viimein kirppikseltä löydetty! 

Raksakodissa on kaikkea kyllin - paitsi juuri sitä, mitä milloinkin sattuu tarvitsemaan. Meiltä on tänä kesänä uupunut köyttä, mutta kätevä isäntä keinon keksii ja sähköjohdosta nuoran säveltää! Jämäjohdosta on siis roikotettu pinjataa ja sidottu sillä omenapuuta. 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Tahmelan kalteva torni

Puitteiden kirkastusjuhlat

Ikean Voxtorp-keittiö