Kodinpunontaa

Blogimme ponkaisi tiettävästi valtakunnanjulkisuuteen, kun TM Rakennusmaailma teki huhtikuun numeroon jutun maanrakennuksesta ja pyysi Kodinpunonnan mukaan. Itse en ole vielä lehteä nähnyt, mutta tiedän, mitä siinä hankkeestamme kirjoitetaan, sillä kirjoitin osuutemme itse. (Ja koska teemme näköjään kaiken vaikeimman kautta, niin alla vadelmanistutusta kattopellinpalasella eikä suinkaan lapiolla, johon vain laiskat nojailee.) Tekniikan Maailmassa käsitellään rakennushankkeen lähtötilannetta, prosessin etenemistä, maaperätutkimuksia ja räjäytyksiä lähinnä maanrakennuksen kantilta, eli keskiössä ei ole varsinainen rakentaminen vaan pohjatyöt. Ailahdin luotaamaan tämänhetkistä tilannetta vuodentakaiseen, jolloin käynnissä oli vasta kovaonnisen maailmanlopuntalon purku. Varsinainen maanrakennus pääsi vauhtiin toukokuussa, ja vaikka raksalla on nyt viimeiset puoli vuotta edetty hitaasti kiiruhtaen, niin paljon on ehtinyt tapahtua. Toki, jos rakentaminen olisi rullannut kuten...

Tällä viikolla olen päässyt seuraamaan katon panelointia niin sisä- kuin ulkopuolelta. Isännän tenniskyynärpää koki joltisenkin ihmeparantumisen, ja siitä intoutuneena hän on ahertanut sisäkattoa luottomiestensä kanssa. He ovat panneet paneelia siististi riviin; katkaisusirkkeli ja JBL raikavat ja puhtaat, valkeat paneelit lakoavat sisäkattoon yksi toisensa perään kuin dominopalikat. Isäntä rytmitti paneelirivistön parilla poikkipienalla, ja nyt on katossa kiva tahti ja tasapaino. Neljässä päivässä koko alakerran sisäkatto valmistui, ja aa että siitä tuli elegantti! Olohuoneen lasinen maisemataulu - joka tosin vielä on täynnä rakennusaikaista pärtöä ja palikkaa - antaa etelään ja sivuikkunat osimoilleen itään, ja valo taittuu kahdesta suunnasta kauniisti kuin perhosen siivistä. Pääsin seuraamaan myös aurinkopaneelien asennusta - en tosin vielä omalle, vaan erään varastofirman - katolle. Aurinkopankki asentaa aikanaan myös meidän harjakattomme eteläiselle p...

Palmusunnuntaina raksasta kuoriutui puuhapuisto ja aarresaari, kun virpomiskierroksen puutteessa piilotimme pihaan sylillisen suklaamunia ynnä muuta suunkaimaa muksujen etsittäväksi. Laskimme lapset valloilleen, ja katselimme, kuinka he liisivät hihkuen pitkin pihaa. - Kivoin pääsiäinen ikinä, riemuitsi kupeittemme keskimmäinen hedelmä. Isäntä jatkoi aulan levytystä yksinään. Hän heitteli palmusunnuntain illassa levyt oviaukkojen ylle ja vierelle, ja aulan seinälevytyksestä puuttuu enää yksi ainokainen kaistale nurkasta. Isäntä on nikkaroinut ilmanvaihtohormin kotelointia makuuhuoneemme nurkkaan, eikä niinkään simppeli rakenne ole hirsiparitalossa aivan yksinkertainen. Kotelointia ei sovi kiinnittää asuntojen väliseen, järkkymättömään seinään, vaan se on tuettava toisen kerroksen painuviin rakenteisiin. Koteloinnista on tehtävä niin tiivis ja äänieristävä, ettei poistoilmalämpöpumpun humina resonoi uniimme asti. Talotehtaan kaaduttua Vexatec toimitti meille...

Pala kerrallaan jatkamme yläkerran lattialevytystä. Minä leivon taikinan, isäntä mittailee kipsilevyistä sopivat palat, sipostelee laastin lattiaan ja yhdessä tälläämme levyn päälle. Isännän mallaillessa levyjä minä hion kevyesti lastenhuoneiden hirsiseiniä vahauskuntoon. Tutustuimme Asta-messuilla Colorian öljyvahaan, joka on kilpailijastaan poiketen hajutonta ja jonka päälle voi tarvittaessa - eli toisiin tuumiin tullessa - jopa maalata. Ostimme törpön valkeaa vahaa testiin ja vetelimme sen hirsiseinälle keittiökalusteiden paikalle. Tarkoituksemme oli vain silmitellä, että millaisella pensselillä, telalla tai kankaalla vaha levitellään, ja riittääkö kerta vai pannaanko kaks. Mutta mutta! Hörppiessäni yhtä kuudesta päiväkahvista ja tähyillessäni kaukaisuuteen katseeni tökkäsi valkovahattuun hirteen ja aloin empuilla. Kuusipuu on niin tavattoman kaunista - siinä on lämpöä, luonnetta ja eloisaa loimua - että  miksi sutisimme sen piiloon? Kun vertasin käsittelemätöntä hi...